Kaapelimetrit tarjoukseen: varat, nousut ja mittakaava

Kaapelien määrä vaikuttaa sähköurakan materiaalihankintoihin ja työn hinnoitteluun. Piirustuksesta mitattu reitti on osa kokonaisuutta: sen lisäksi selvitetään kytkentävarat ja pystysuorat osuudet, joita pohjakuvassa ei näy. Jos nämä puuttuvat, kaapelia joudutaan tilaamaan lisää työn aikana. Laskennan lähtötiedot ja lisäysten perusteet kirjataan niin, että toinen laskija voi tarkistaa ne ennen tarjouksen jättämistä.

Mittakaava tarkistetaan joka sivulta

PDF-piirustuksen nimiössä lukee mittakaava, esimerkiksi 1:50. Siihen ei voi luottaa sellaisenaan. Suunnittelija on voinut tulostaa A1-arkin A3-kokoon, jolloin paperilla mittakaava on 1:100 vaikka nimiössä lukee 1:50. Samassa paketissa pohjakuvat ovat 1:50 ja asemapiirros 1:500. Joskus yksi sivu on tulostettu "sovita sivulle" ja on siksi 94 prosenttia oikeasta koosta.

Mittatyökalu kalibroidaan jokaiselta sivulta tunnetusta mitasta. Valitse piirustukseen merkitty mitta, jonka alku ja loppu näkyvät selvästi, esimerkiksi pilariväli tai mitoitettu seinä. Oviaukon kokoa ei oleteta ulkonäön perusteella. Kun kalibrointimitta ja nimiön mittakaava eivät täsmää, tarkista mittapisteet ja vertaa tulosta toiseen merkittyyn mittaan. Kirjaa käytetty mitta ja selvitetty poikkeama.

Kalibroi jokainen sivu erikseen. Puolet liian lyhyt kaapelimäärä yhdellä kerroksella on tavallisin yksittäinen virhe, jonka laskija tekee, ja se johtuu melkein aina siitä, että sivun mittakaava on eri kuin edellisen.

Reitti mitataan, ei linnuntietä

Kaapeli kulkee keskukselta laitteelle hyllyä, kourua tai seinää pitkin ja kääntyy kulmissa. Piirustuksessa reitti on yleensä piirretty viivana, mutta ei aina: moni suunnittelija piirtää vain laitteet ja ryhmänumerot ja jättää reitin urakoitsijan valittavaksi. Silloin laskija päättää reitin itse ja mittaa sen hyllyreittiä pitkin lähimpään nousuun ja siitä keskukselle.

Reitit eritellään suunnitelman kytkentöjen mukaan. Ketjutetussa ryhmässä seurataan kaapelin kulkua laitteelta seuraavalle, kun taas erikseen kaapeloitujen pisteiden reitit selvitetään kukin omanaan. Pelkkä rasioiden kappalemäärä ei kerro kaapelien määrää tai kulkua. Tarkista tarvittavat yhteydet kaavioista ja kirjaa, mihin suunnitelmaan reittien erittely perustuu.

Varat per pää

Jokaisen kaapelin molempiin päihin tarvitaan kytkentävara. Keskuksessa kaapeli kulkee keskuksen sisällä riviliittimelle, laitteella se nousee rasiaan ja jättää lenkin kytkentää varten. Varan pituus valitaan yrityksen oman käytännön ja kohteen mukaan. Isossa keskuksessa tai jakamossa keskuspään vara on yleensä pidempi kuin pienessä ryhmäkeskuksessa.

Vara kirjataan sääntönä, ei arvauksena jokaiselle kaapelille erikseen. Kun vara on kirjattu sääntönä, sen vaikutus koko kerroksen kaapelimäärään on helppo laskea, ja luku on perusteltavissa työmaalle ja tilaajalle.

Nousut selvitetään reitin mukaan

Pohjakuvasta näkyy kaapelin vaakareitti. Pystysuorat osuudet selvitetään asennuskorkeuksista ja reittiä kuvaavista suunnitelmista. Kaapeli voi kulkea alakaton yläpuolella ja laskeutua seinää pitkin laitteelle. Laitteen ja kaapelireitin korkeudet tarkistetaan kyseisen tilan suunnitelmista, sillä sama asennustapa ei välttämättä jatku rakennuksen kaikissa osissa.

Käy kaapelin kulku läpi keskukselta laitteelle ja selvitä, missä se vaihtaa korkeutta. Kirjaa, mistä suunnitelmasta kukin korkeus on luettu. Jos lähtötieto puuttuu tai suunnitelmat ovat ristiriidassa, pyydä täsmennys suunnittelijalta. Näin pystysuoran osuuden perustelu säilyy myös silloin, kun toinen laskija jatkaa työtä tai tarkistaa tarjouksen.

Ketjutetussa ryhmässä kaapelin kulku pisteiden välillä ratkaisee, mitä pystysuoria osuuksia tarvitaan. Se voi jatkua seinäkanavassa tai palata ylemmälle reitille. Samaa lisäystä ei siksi käytetä kaikkiin pisteisiin pelkän laitemäärän perusteella. Merkitse laskentaan valittu reitti ja ne kohdat, joiden kulku on vielä selvitettävä. Tarkista samalla, ettei samaa osuutta ole jo mukana toisessa mittauksessa.

Kerrosten väliset nousut käsitellään omana osanaan. Tarkista kerroskorkeus leikkauskuvasta ja seuraa suunniteltua reittiä nousukuilusta keskukselle. Eri kerrosten korkeudet ja kaapelin kulku voivat poiketa toisistaan. Rakennuksen käyttötarkoitus ei yksin anna laskentaan sopivaa korkeutta. Säilytä viittaus leikkauskuvaan, jotta lähtötieto löytyy myöhemmässä tarkistuksessa.

Hukka ja tilauserät

Laskettu metrimäärä ja tilattava metrimäärä käsitellään erikseen. Hukkaa syntyy esimerkiksi katkaisuista ja käyttämättä jäävistä kelan lopuista. Sen määrä riippuu kohteesta, kaapelityypistä ja asennustavasta. Hukka sovitaan yrityksen käytännön mukaan ja sen käsittely kirjataan laskentaperusteisiin. Tilausta tehtäessä selvitetään saatavat pakkaus- ja kelakoot. Tarkista hinnoittelijan kanssa, missä vaiheessa nämä huomioidaan, jotta sama lisäys ei tule sekä määräluetteloon että hinnoitteluun.

Hylly ja kaapeli ovat eri asia

Kaapelihyllyn metrit ovat hyllyn juoksumetrejä. Kaapelimetrit ovat jokaisen kaapelin omat metrit. Esimerkiksi kuvitteellisella 100 metrin yhteisellä reittiosuudella kulkee kymmenen kaapelia, jolloin kyseisellä osuudella on yhteensä 1 000 metriä kaapelia. Luvut havainnollistavat yksiköiden eroa, eivät ole suosituksia. Muu reitti ja kohteessa tarvittavat lisäykset selvitetään erikseen.

Määräluettelossa ne ovat eri riveillä. Hylly eritellään leveyden ja tyypin mukaan, kannakkeineen ja kulmineen. Kaapeli eritellään tyypin ja poikkipinnan mukaan: MMJ 3x1,5, MMJ 3x2,5, MCMK 4x16+16 ja niin edelleen. Yksi rivi "kaapelia 8 000 m" ei kelpaa hinnoitteluun, koska 3x1,5 ja 5x6 eroavat hinnaltaan moninkertaisesti.

Tyypilliset virheet

Mittakaava on tarkistettu vain ensimmäiseltä sivulta. Vara on lisätty vain yhteen päähän. Nousut on unohdettu kokonaan, koska pohjakuvassa ei ole mitään, mikä muistuttaisi niistä. Kerroskorkeus on arvattu, vaikka sen olisi voinut tarkistaa leikkauskuvasta. Hyllymetrit on kirjattu kaapelimetreinä tai päinvastoin. Datakaapelin jokainen rasia on laskettu yhdeksi ketjuksi kuin ryhmäkaapeli, jolloin määrä on murto-osa oikeasta.

Jokainen näistä on helppo tarkistaa määräluettelosta, kun säännöt on kirjattu näkyviin: mittakaava per sivu, vara per pää, nousut ja kerroskorkeus leikkauksesta. Kun säännöt ovat luettelossa, toinen laskija voi tarkistaa, miten metrimäärä on muodostunut.